Miten johtaa hyvinvointia lukioyhteisössä? Aki Puustinen haluaa lisätä datalla johtamista oppilaitoksiin

Viimeisten parin vuoden ja erityisesti viimeisten viikkojen aikana hyvinvointiosaamisen tarve on noussut arvoon arvaamattomaan. Vaikka ympärillämme kuohuu, on meidän Suomessa kyettävä myös jatkamaan arkista työntekoa ja opiskelua. Miten se onnistuu, kun turvallisuuden tunne järkkyy?

Aki Puustisen mielestä keskeisin keino tuoda lisää hyvinvointia oppilaitoksiin on kehittää koulujen toimintakulttuuria yhteisöllisempään suuntaan. Paitsi että ilmapiiri ja perusturvallisuus ovat olennaisia oppimistulosten kannalta, ne myös tukevat kriisin hetkellä.

Neljän lukion yhteinen hyvinvointikysely tuotti dataa hyvinvointijohtamisen tueksi

Puustinen haluaa tuoda datalla ja tiedolla johtamista lisää myös oppilaitoksiin. Hänen johtamansa Muuramen lukio teetti marraskuussa 2021 yhteistyössä kolmen muun lukion kanssa opiskelijoille ja henkilökunnalle tekoälypohjaisen hyvinvointikyselyn, jonka toteutti Muuramen lukion kummiyritys Aiwo Digital Oy. 

Kyselyssä oli vain kaksi kysymystä, jotka liittyivät vastaajan omaan sekä lukioyhteisön hyvinvointiin ja jaksamiseen. Neljän eri lukion opiskelijoilta ja henkilökunnalta saatiin 1700 vastausta. 

– Esimerkiksi kouluterveyskyselyssä on hyvin spesifit kysymykset, ja jo kysymyksenasettelu johtaa vastauksia tiettyyn suuntaan. Tässä kyselyssä oli vain kaksi kysymystä, eikä vastauksia analysoivalla tekoälyllä ole ennakko-oletuksia tai tietoa siitä, mitkä asiat ovat opiskelijoiden mielestä positiivisia tai negatiivisia, Puustinen sanoo.

– Suuri vastausmäärä tuo jo painoarvoa datalle, jonka perusteella tehdä toimenpiteitä. Jos ei kysy ja käy dialogia ihmisten kanssa, ei voi tietää, mitä he ajattelevat ja millaisia tarpeita heillä on. 

Tekoäly kategorisoi vastaukset ja nosti niiden sisällöstä esiin toistuvat teemat. Vastauksissa korostui vapaa-ajan merkitys, ja opiskelijoilla erityisesti kavereiden tärkeys.

– Huomioitavaa on, että opiskelijat eivät osanneet erottaa vastauksissaan yksilöä ja yhteisöä. Tästä voi tehdä sen johtopäätöksen, että yhteisöllisyyttä ja yhdessä tekemistä pitää vahvistaa. 

Lukion tehtävänä on muun muassa luoda tulevaisuuden uskoa

Mitä se sitten käytännössä voi tarkoittaa? Puustinen puhuu lukiostaan heimona, jossa toisista pidetään huolta ja yhdessä päästään kehittymään eteenpäin. Muuramen lukiossa on parisen sataa opiskelijaa, mikä on hänen mielestään sopivan kokoinen yksikkö. Jos joku meinaa pudota kelkasta, se kyllä huomataan. 

– Meillä on joka jaksossa opiskelija-asioiden palaveri, jossa katsomme ryhmä kerrallaan, miten opiskelijoilla menee. Opiskelijoista välittäminen on olennaista, lähtien jo siitä, että opettelemme tuntemaan jokaisen nimeltä. 

Kohtaamisen lisäksi tärkeää on myös luoda tulevaisuuden uskoa ja lisätä merkityksellisyyden kokemusta. Puustinen sanoo, että osa lukiolaisista kokee, ettei koulu ole kovin tärkeää eikä siinä ole järkeä. Silloin koulun henkilökunnan tehtävä on kääntää ajattelua siihen suuntaan, mikä lukio-opiskelusta tekee merkityksellistä. 

– Ei välttämättä se, että saat hyviä numeroita, mutta kuitenkin luot itsellesi täällä sitä polkua, vaikka joskus tuntuu, ettei sitä näe.

Katso myös:

Miten opettaja voi palautua jo työpäivän aikana? Katso psykologian tutkijan kolme konkreettista keinoa

Mitä tarkoittaa, että koko koulu ohjaa? Ohjaus on koko koulun henkilökunnan yhteinen työ

Neuropsykologi Heli Isomäki kertoo, miten nuoren motivaatiota kannattaa tukea: ”Nuoren aivot tarvitsevat enemmän tunneruokaa”